Etsi
  • Mira Korhonen-Low

Laittomasta ei saa laillista. EU:n elvytyspaketti on sopimusrikkomuksen tulos.

Elvytyspakettikeskustelu dominoi kuntavaaleja täysin. Tämä on mielestäni ihan asiallista, sillä vaalit eivät elä tyhjiössä ja kansalliset politiikan tuulet ovat vahvasti mukana myös paikallistasolla. PS:n filibusterointi eduskunnassa perusteellisen keskustelun saamiseksi paketista, on saanut hallituspuolueiden edustajat ymmälleen ja kiukun valtaan. Kansalaiset ovat asian suhteen myös jakautuneet. Valveutuneet ovat erittäin huolissaan miten elvytyspaketti vie meitä uuteen aikaan EU integraatiossa, ehkä aikaan jossa talousvalta ja verotusvalta siirtyy eduskunnalta Brysseliin. Mikäli tälle yhteisen velan tielle lähdemme, en näe muuta vaihtoehtoa sillä yhteistä EU fiskaalipolitiikkaa ja talousarviota ei voi tehdä ilman että tietää suhteellisella varmuudella, mitkä ovat tulevien vuosien talousarvion tulot ja menot.


Paketin oikeudelliset ongelmat


Tämän lisäksi paketissa on oikeudellisia ongelmia. EU:n perustana olevan toimivallan luovuttamisen periaatteen mukaan EU toimii vain niiden toimivaltuuksien rajoissa, jotka jäsenvaltiot ovat sille antaneet perussopimuksissa, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien toimien olisi perustuttava riittävään EU:n perustamissopimusten mukaiseen toimilupaan. Tämä koskee myös joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskemista rahoitusmarkkinoilla, joita komissio toteuttaa EU:n puolesta.


EU:n perussopimukset eivät anna valtaa EU:n ottaa yhteistä lainaa. Tästä ovat yksimielisiä jäsenmaiden monet vero- ja taloushallinnon oikeusoppineet ympäri Eurooppaa. Toisinaan yleisen lainvaltuuden puute ei ole estänyt EU:ta laskemasta liikkeeseen joukkolainoja rahoitusmarkkinoilla. EU on yleensä käyttänyt ”joustolausekkeita” laillistaakseen toimintaansa lainanotto-luvan puuttumisen takia.


Joustolausekkeet eivät voi kuitenkaan tarjota riittävää oikeudellista perustaa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulle massiivista elvytystä varten. Toisin kuin aikaisemmat esimerkit, tässä ei vain rajoituta siirtämään EU:n luottoluokituksen etuja jäsenvaltioille. Lainatut varat tullaan siirtämään sisäisesti talouspoliittisten toimenpiteiden avulla, ja ei ole epäilystäkään siitä, että tällä valtavalla uudelleenjaolla on valtava vaikutus EU:n kokonaisrakenteeseen. Se muuttaa unionin toimintamallia perusteellisesti. Tällainen merkittävä lainanotto ja varojen käyttö elvytysrahaston kautta ei voi perustua EU:n 352 artiklaan (https://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/subsidiary_powers.html).


Nämä asiat huomioon ottaen, itse olen vakuuttunut että EU:lla ei ole riittävää toimivaltaa laskea liikkeeseen 750 miljardin euron joukkolainoja elvytyspaketin rahoittamiseksi. On aika ottaa esiin plan B.


8 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Asiaa työllisyydestä sekä hankinnoista

Julkaistu Uudessa-Suomessa 09.02.2021 Yksi Perussuomalaisten tavoitteista on Suomalaisen työn tukeminen ja työllisyyden parantaminen pitkällä aikavälillä, taloudellista kehitystä tukemaan. Verotuksen