Etsi
  • Mira Korhonen-Low

Veronkorotusten aika on ohi kunnan palveluiden tuotossa

Julkaistu Uudessa-Suomessa 23.2.2021


Kunnan asukkaita uhkaillaan veronkorotuksilla palveluiden tuottamisen edellytyksenä samaan aikaan kun meille uskotellaan, että kuntien on pakko tehdä kaikki ne toimet, joita se lakisääteisesti ehdottaa hoidettavaksi itsehallinnon kautta. Julkinen sektorimme on yksi maailman suurimpia sekä verorahoillamme kustannetaan niin kunnan, valtion ja kohta EU:nkin infrastruktuuria sekä palveluntuottoa. Maksamme erinäisiä veroja osallistuaksemme tärkeiden palveluiden tuottamiseen valtion ja kunnan tasolla, mutta maksamme myös sellaisista asioista, joista emme suoranaisesti saa itsellemme mitään etua takaisin. Näistä mainittakoon vaikka vastaanottotoiminnasta tulevat kulut sekä valtion/kuntien historiallisen isot lainanhoitokulut.


Kunnat harrastavat laiskaa talouspolitiikkaa tuottamalla palveluita lainarahalla sekä paisuttamalla julkista sektoria. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Helsingillä oli 1014 miljoonaa euroa velkaa. Meillä on OECD:n mukaan yksi maailman suurimmista julkisista sektoreista (27% työllisyydestä), mutta saammeko siitä vastaavasti hyötyä? Kunnan julkisen sektorin tehtävä on suorittaa lainmukaiset ja kriittiset palvelut, mutta tiesitkö että kunnat ovat haalineet itselleen lisää lakisääteisiä toimia vuodesta toiseen, lisäten asukkaiden verotaakkaa.


Paisuva julkinen sektori joka pitää kunnan yrittäjät ulkopuolella


Vuonna 2013 kuntien lakisääteisiä toimia oli noin 635, vuoteen 2020 mennessä niitä oli tullut jo yli 800. On epätodennäköistä että kriittisiä toimia olisi jätetty hoitamatta vuonna 2013, joten kyse on kuntien halusta haalia lisää toimialoja tuotettavaksi verorahoilla tekemällä niistä lakisääteisiä. Lainsäädäntö sallii myös kuntien suorahankkia palveluita julkisomisteisilta yrityksiltä ilman minkäänlaista kilpailutusta. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan kunnat tekivät yhden vuoden aikana 10 miljardin edestä palveluhankintoja julkisyksiköiltä suorahankintoina, jättäen kunnan yrittäjät kilpailutuksen ulkopuolelle. (Lähde: Virolainen & Kivistö 2019, LUT).


Kunnat tuottavat lakisääteisiä toimia, jotka ovat kriittisiä, siitä ei ole epäilystäkään. Näihin kuuluu mm. koulutus, julkinen liikenne, rakentaminen, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä terveys-ja sosiaalipalvelut. On järkevää, että kriittiset palvelut pidetään valtion tai kunnan tuotettavana, mutta lyhytnäköisyyttä osoittaa miten SOTE-linjaus asettaa jopa kuntien osaomistuksessa olevat Sydänsairaalan, Tekonivelsairaala Coxian sekä Fimlab laboratoriopalvelut samaan asemaan kuin yksityiset toimijat, käytännössä estäen julkisten terveyspalvelun tuottamisen näiden yritysten kautta. Kyseiset sairaalat ovat olleet kriittinen osa kuntien hoito-ja leikkausjonojen lyhentämistä, eikä terveysministerimme ole ainakaan tähän mennessä tarjonnut ratkaisua, miten nämä tärkeät toimijat voidaan pitää jatkossa mukana.


Mistä aloittaa paisuneen julkisen sektorin purkaminen

Alla on kahdeksan toimialaa jossa kunnat tuottavat palveluita julkisomistuksessa olevien yritysten kautta. Kuntien tulisi harkita kyseisten toimialojen kriittisyyttä sekä harkita palveluntuoton yksityistämistä näissä toimialoissa täysin tai osaksi.

Toimiala sekä julkisomistuksessa olevien yritysten määrä vuonna 2020

  1. Kiinteistöalan toiminta (1676)

  2. Vesi- ja jätehuolto, ympäristön puhtaanapito (128)

  3. Kuljetus- ja varastointi (51)

  4. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (29)

  5. Informaatio ja viestintä (32)

  6. Taiteet, viihde ja virkistys (113)

  7. Kaivostoiminta ja louhinta (7)

  8. Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja -pyörien korjaus (6)

Julkisen hallinnon kanssa tehty palveluntuottosopimus olisi monelle yrittäjälle onnenkantamoinen. Sopimus takaisi monivuotisen asiakkuussuhteen, toisi tuoton sekä voiton tekemisen mahdollisuuden sekä monessa tapauksessa mahdollistaisi yrityksen kasvattamista henkilöstön palkkaamisella. Tämä osaltaan lisäisi työllisyyttä, loisi positiivista talouskasvua sekä vähentäisi veronkorotusten tarvetta pienemmän julkisen sektorin myötä.

Kuntien tulisi:

  • Tulevien vuosien talousarviota suunnitellessa kriittisesti tarkastella onko palveluiden tuottaminen omistuksen kautta edelleen paras mahdollinen tapa.

  • Omaksua vuosittain kasvava prosenttitavoite kunnan palveluiden ohjaamiselle pien- ja keskisuurille yrittäjille.

  • Tavoitella tilaajaoperaattorin roolin kasvattamista vuosi vuodelta.

Koronavuodesta palautuminen, talouskasvun starttaaminen sekä alueen elinvoiman edistäminen edellyttää että kunnat keskittyvät jatkossa ainoastaan kriittisten palveluiden tuottamiseen, ottaen yritykset mukaan muuhun toimintaan. Nykyinen suuren julkisen sektorin tie, on myös veronkorotusten sekä julkisen velan paisuttamisen tie. Uusia ideoita tarvitaan.

Kuntien on aika lopettaa kilpailu yrittäjien kanssa. Yrityspositiivinen kunta on hyvinvoiva kunta.

7 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Asiaa työllisyydestä sekä hankinnoista

Julkaistu Uudessa-Suomessa 09.02.2021 Yksi Perussuomalaisten tavoitteista on Suomalaisen työn tukeminen ja työllisyyden parantaminen pitkällä aikavälillä, taloudellista kehitystä tukemaan. Verotuksen